Suomalaisten ostovoima 2018 ja 2021 maakunnittain
Vähittäiskauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kertoo, miten paljon suomalaiset käyttävät rahaa ostaessaan tuotteita ja palveluita. Tarkastelemme ostovoimaa vähittäiskaupan ja palveluiden toimialoittain. Kaupan toimialoihin kohdistuvaa ostovoimatietoja tarkastellaan alueittain, jolloin saadaan kuvaa siitä, kuinka suurella rahamäärällä suomalaiset ovat valmiit ostamaan kaupan alan tuotteita eri maakunnissa. Asukasta kohden lasketut ostovoima-arvot kertovat sen, paljonko maakunnan asukkaat käyttävät keskimäärin vuodessa rahaa kyseisen toimialan tavaroihin ja palveluihin.
Alueelliset ostovoimatiedot
Ostovoimatauluissa on tarkasteltu vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa maakunnittain sekä kokonaisarvona toimialoittain että asukasta kohden. Ostovoima sisältää arvonlisäveron eli se on kuluttajan maksama hinta tuotteesta. Toimialaryhmittely on sama kuin Vähittäiskauppa Suomessa 2015 -kirjassa.
Ostovoimatietokanta on laskettu kunnittain. Maakunnittainen tieto on saatu yhdistelemällä kuntatiedot. Ostovoimatiedot on laskettu nyt vuodelle 2021 ja niitä voidaan verrata vuosien 2020 ja 2019 päivitettyihin tietoihin, jotka ovat verrannollisia keskenään. Muutoksena aikaisempien vuosien ostovoimatietokantoihin on, että nyt ostovoiman koko Suomen markkina-arvoon on sisällytetty kaikki kaupan myyntikanavat (kiinteiden myymälöiden, tavaratalojen ja verkkokaupan myynti), joten ostovoima-arvot poikkeavat jonkin verran aikaisemmista ostovoimatiedoista. Jos olet kiinnostunut saamaan lisätietoja myyntikanavien suhteellisista osuuksista ostovoimalaskelmissa, niin tilaa meidän viimeisin tutkimus aiheesta sähköpostilla tuomas.santasalo@tuomassantasalo.fi.
Vuodet 2020 ja 2021 olivat korona-poikkeusvuosia, mikä tarkoitti sitä, että ostovoima ei ole päässyt toteutumaan normaalisti. Kun ostovoima kuvaa kuluttajien kulutuspotentiaalia, niin laskennassa ostovoima-arvoissa ei poikkeusvuoden kulutuksen muutosta kuitenkaan otettu mukaan. Ostovoima-arvoissa ei siten ole tapahtunut niin dramaattista muutosta kuin mitä kaupan ja palveluiden myynneissä vuonna 2021 on tapahtunut. Käytännössä ostovoimaa on vuosina 2020 ja 2021 jäänyt ”säästöön” eli joiltain osin ostovoiman säästöt tulevat purkautumaan patoutuneina ostoksina lähivuosina tai ne ovat siirtyneet muuhun kulutukseen.
Maakuntatiedoissa Ahvenanmaan tiedot ovat epätarkkoja pienen asukasmäärän vuoksi eli emme suosittele niiden vertaamista muiden maakuntien lukuihin.
Ostovoiman markkina-arvo
Ostovoimatiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimusten tietoihin ja tästä tilastoaineistosta saadaan näkemys, miten yksityinen kulutus kohdistuu eri tuoteryhmiin. Tuoteryhmät on koottu kaupan toimialoittain sopiviksi kaupan tai palvelun tuotekokonaisuuksiksi. Näin saadaan laskettua tietoa kuluttajien ostovoimasta kunkin toimialan näkökulmasta. Kun kaikkien suomalaisten ostovoimat kullekin toimialle lasketaan yhteen, saadaan ostovoiman markkina-arvo Suomessa. Kunkin toimialan ostovoima-arvo on kalibroitu niin, että kunkin toimialan markkina-arvo on samansuuruinen. Markkina-arvo on laskettu kaupan eri tilastojen avulla siten, että kokonaismyyntiin on sisältynyt niin kiinteiden myymälöiden myynti, kotimaisten ja ulkomaisten verkkokauppa kuin tavaratalojen kautta kulkeva tuotemyynti. Ostovoima ei sen vuoksi kerro suoraan, miten paljon myyntimahdollisuuksia yksittäisen toimialan kiinteillä myymälöillä on, koska ostovoima toteutuu eri myyntikanavia pitkin.
Ostovoimista tehdyt teemakartat
Päivittäistavarakaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Alkon ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Apteekkikaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Muotikaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Kulttuuri- ja vapaa-ajankaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Tietoteknisen erikoiskaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Muun erikoiskaupan ostovoima €/asukas 2009 [pdf]
Lähteet:
SANTASALO Ky
Santasalo-Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2015,
ISBN 978-952-68377-0-3
Tilastokeskus: Kulutustutkimus ja muut tilastot